Noidattaret ovat kuin karhuja, menevät talviunille
ja heräävät "helmikuun helteiden" alettua.
Eli samana päivänä kuin Korkeasaaren karhutkin!
Parasta jatkumoa viime vuodelle on tietenkin aloittaa
tämän vuoden vaeltelut Waltteri Torikan kanssa.
tämän vuoden vaeltelut Waltteri Torikan kanssa.
 |
| Waltteri käsi sydämellä 💗 Lähes sadan metrin jono arkisena torstai-iltana, Tammelan kirkon ovien edessä odottamassa sisäänpääsyä. Onkohan tämä mahdollista vain Torikalta ja Hilpolta? |
 |
| Tilaisuus alkoi siten, että Kirkon edustaja pyysi (kuten ennen vanhaan jumalanpalveluksissa) kuulijoita tiivistämään penkkiriveillä, jotta kaikki mahtuivat istumaan. Tammelan kirkko on 54m pitkä, eli vain viisi metriä lyhyempi kuin Turun Tuomiokirkko, joka on Suomen pisin. Ja kun lehteri, joka nyt oli myös täpösen täynnä, otetaan mukaan mahtuu kirkkoon yli tuhat ihmistä. Kuvitelkaa sielunne silmin, kun konsertin viimeinen kappale "Puhu hiljaa rakkaudesta" vaimenee ja koko tuhatpäinen yleisö nousee aplodeeraamaan seisten. Tunnelma oli huumaavan mahtava! (Onneksi kirkossa ei ollut desipelimittareita, ne olisivat särkyneet.) |
Mutta palatkaamme konsertin alkuun...
Ihmisten löydettyä istumapaikat alkoi iloinen puheensorina.
Moni oli jonottaessaan sisällepääsyä nähnyt ilokseen
tuttuja ja maalaiskirkon tapaan kuulumisia vaihdettiin
niin sivulle kuin eteen ja taakse, niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa.
Meillä oli onni istua hurmaavan pariskunnan edessä
ja kuulla hersyviä tarinoita menneistä ajoista. Saimme myös
ammattilaisen neuvoja, jotta kuvamme onnistuisivat hyvin.
(Tämä onkin todella haasteellista vanhoissa kirkoissa
joissa esityksen alkaessa valot himmennetään...)
Moni oli jonottaessaan sisällepääsyä nähnyt ilokseen
tuttuja ja maalaiskirkon tapaan kuulumisia vaihdettiin
niin sivulle kuin eteen ja taakse, niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa.
Meillä oli onni istua hurmaavan pariskunnan edessä
ja kuulla hersyviä tarinoita menneistä ajoista. Saimme myös
ammattilaisen neuvoja, jotta kuvamme onnistuisivat hyvin.
(Tämä onkin todella haasteellista vanhoissa kirkoissa
joissa esityksen alkaessa valot himmennetään...)
 |
| Waltterin ja Markon saapuessa yleisön eteen, koko kirkko hiljentyi odottamaan Shakespeare klassikkoa: "Let Us Garlands Bring" ja muita tähän tilaisuuteen miesten valitsemia laulumusiikin aarteita. |
 |
| "Baritoni ääni soi uskomattoman kauniina ja voimakkaana ilman äänentoistolaitteita, kaikissa hyvin valituissa ja monipuolisissa kappaleissa." - K. Seppälä - Näihin kauniisiin sanoihin Noidattaret yhtyvät sataprosenttisesti. Kuvastakin näkee Waltterin nautinnon vanhan kirkon akustiikan helliessä hänen ääntään. - - - (Tulipa Nuarimman Noidattaren juostua ja polvistuttua Waltterin jalkoihin alttarille tämän kuvan aikaansaamiseksi, hih!) |
- - -
Marko Hilpo on konsertoinut aktiivisesti sekä
Suomessa että ulkomailla. Hilpo on mm. kantaesittänyt
lukuisia suomalaisia nykymusiikkiteoksia.
Waltterin levähtäessä helli Marko yleisöä
Sibeliuksen Puusarja pianolle op.75. kappaleilla.
Etenkin Kuusi (op.75/5) oli erityisen ihana!
Tässä linkki nautintoon kotisohvalla:
Saint-Saëns Etude en forme de Valse op.52no.6 - Marko Hilpo
- - -
Ja kuin kirsikkana leivoksen päällä mielettömän hienon musiikillisen kokemuksen
jälkeen, saimme turvallisen kotimatkan toivotukset vilkutuksien kera.
jälkeen, saimme turvallisen kotimatkan toivotukset vilkutuksien kera.
Kiitos kaikki ihanan ihanat kanssaihmiset!
Teidän kanssanne oli upeaa jakaa tämä
ainutlaatuinen ilta. 💗💗💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti