lauantai 25. maaliskuuta 2017

Samantha Fox - Ensimmäinen vierailu Nilsiässä maaliskuussa 1987


Noidattarien Ikinuari muistelee:


Aikaa on kulunut yli 30 vuotta, kun päätimme nuorina, alta kolmekymppisinä yrittäjinä repäistä kunnolla ja tuoda oikean maailmanluokan tähden Suomeen hotelliimme Nilsiään ja silloisille Nipas-Sportin rinteille. Samantha Fox oli huima haaveemme ja näin jälkikäteen voin sanoa, ettemme uskoneet saavamme häntä vieraaksemme, kauas pääkaupungeista maalle Savon sydämeen. Vaan suureksi iloksemme toisin kävi.


Kaikki tapahtui kuin unessa, ohjelmatoimiston edustajat hoitivat järjestelyitä ja ohjeistivat tarkkaan mitä sai tehdä, mitä piti ja mitä ei saanut tehdä ja me tottelimme kuuliaisesti tietenkin. En ollut koskaan aikaisemmin tavannut ulkomaalaista tähteä livenä. Vaikka lukuisat sen ajan suomalaiset upeat artistit olivatkin tulleet jo tutuiksi, oli tämä jotain aivan uutta. Pidin usein vierailevia esiintyjiä henkilökohtaisina vierainani ja toivoin heidän todella viihtyvän hotellissamme. Näin oli myös Samanthan ja hänen ihanan äitinsä laita.

Vaikka lehdet kirjoittivatkin paljon ilkeyksiä ja heittivät lokaa päällemme siksi, että halusimme tarjota Samantha Foxille mahdollisuuden nauttia Suomen talvesta välillä ihan rauhassakin, koen edelleen tehneeni aivan oikein.


Nyt onkin mukavaa muistella niitä päiviä Samantha ja Carole Foxin kanssa. Yhtenä iltana karkasimme heidän kanssaan moottorikelkka-ajelulle ja uskokaa tai älkää Samantha halusi itse ajaa kelkkaa. Ratkaisimme asian niin, että kookkain järjestysmiehemme istui neidon kyytiin ja aina tiukan paikan tulle nosti kelkan kuskeineen esteen yli ja ihan oikeasti Sam ei huomannut pientä jekkuamme, vaan nautti ajelusta täysin rinnoin.


Olimme myös järjestäneen noitatunnelmaa. Vieraat vietiin salaiselle laavulle, jossa heille tehtiin mystinen vala ”taikajuoman” ja neulamuikkujen kanssa ja taisipa Samantha saada hiukan nokeakin sievän nenänsä päähän. Uskallan väittää, että kaikki paikalla olleet elivät taianomaisia hetkiä lumikinosten keskellä, yön pimeydessä, nuotiotulen mystisessä kajossa.

Samantha ja Carole olivat siviileinä aivan tavallisia, kaikista pienistäkin asioista nauttivia upeita naisia.




Esimerkiksi Nuari-Noidatar, joka oli silloin vasta 5-vuotias, ja hänen 7-vuotias isoveljensä saivat leikkiä Samanthan vierashuoneistossa ja helliä yhdessä hänen kanssaan lempeää bernhardinkoiraamme. Sam halusi myös ehdottomasti lapset kanssaan laskettelurinteeseen ja leikillisen topakkana ilmoitti, ettei laita lainkaan suksia jalkaansa, jos en tule lasten kanssa hänen mukaansa. Lisäksi hän pyysi pientä poikaamme toimimaan hänen henkilökohtaisena laskettelun opettajanaan. Voin edelleen nähdä, kuinka vastuuntuntoisen tosissaan poikani ojensi sauvansa Samille, jotta vieras ei luisunut suksillaan ylämäessä takaperin ja pelasti herrasmiehenä kaunottaren pinteestä, aikuisten katsellessa vierestä.




Iso-Britannian äitienpäivä osui myös vierailupäiviin ja niinpä päätimme Samanthan kanssa yllättää hänen äitinsä ja suunnittelimme kahdestaan äitienpäiväkakun. Hauskinta oli, etten osannut englantia kuin hiukan ja saimme käyttää kaikki konstit: niin ele- kuin viittomakielen, plus piirustustaitomme ja paljon naurua, että saimme keittiömestareille kuvat, joista he toteuttivat upean kakun tyttäreltä rakkaalle äidilleen.


Samat samppanjalasit vuonna 1987 ja 25.3.2017

Privaatit jäähyväiset olivat lämpimät ja lupailimme jälleennäkemisiä, vaan nyt Sam on kolmenkymmenen vuoden jälkeen taas Nilsiässä, tosin aivan eri paikassa kuin silloin kauan sitten, ja minä satojen kilometrien päässä kirjoittamassa tätä.


Lähetän tässä samassa Sydämelliset Kiitokset ja Terveiset Samantha ja Carole Foxille ja kaikille Nipaslaisille jotka olitte tekemässä unohtumatonta tapahtumaa kanssani 30 vuotta sitten.


Nipasen Tuisku


Yllä Hotelli Nipanen 1987 ja alemmat kuvat samalta paikalta vuonna 2016.
Hotelli purettiin 2008.



Yllä Nipas-Sportin rinteet 1987 ja alemmat kuvat samalta paikalta vuonna 2016
Rinnetoiminta on loppunut jo vuosia sitten.

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Makumatka aitoihin makuihin Osa 4: Café Rose, Somero

Muotiputiikki Helmi Somerolla on valtavalle määrälle 
suomalaisia naisia tuttu paikka. Helmi tunnetaan vintage-
henkisistä vaatteista, erityisesti 50-luvun tyylisistä kellohameista. 

CAFÉ ROSE on Helmen naapurissa.

Emme olleet aikaisemmin kahvilassa käyneet, vaikka Helmen kanta-asiakkaiksi voimme nykyään itsemme lukea. Olimme ihastuneita ja hämmästyneitä, kun astuimme sisään kahvilaan! 

Ruusu-teema ja kaunis naisellinen sisustus kulkevat aivan käsi kädessä naapurin kanssa. 
Leivonnaiset ovat kahvilassa itse tehtyjä ja todellakin sulavat suussa. Ja voimme koko sydämestämme sanoa, että kyllä olemme olleet tyhmiä, kun emme ole aikaisemmin tajunneet 
poiketa Café Rosessa Somerolla käydessämme. 

Monta mielettömän hyvää makunautintoa on mennyt sivu suun, 
mutta tästä päivästä eteenpäin olemme viisaampia!

Me yhdymme sataprosenttisesti alla olevaan aforismiin ja suosittelemme Café Rosea!

Caffé Latte tarjoiltiin "korvattomista", isoista kupeista, ja maistui
erinomaiselta paikanpäällä leivottujen Juusto- ja Daimkakkujen kera! NAM!
Café Rosessa on viihtyisä kabinetti, joka soveltuu juhlahetkiin.

Tämä kahvila on saanut Varsinais-Suomen Yrittäjät
Vuoden 2013 Someron Yrittäjä-kunniakirjan, mikä iloksemme oli nähtävillä
kabinetin kirjahyllyssä Rauli Badding Somerjoki -figuurin vieressä.

Café Rose
Facebook - Café Rose