Salolainen ajanlasku, on aika ennen markkinoita ja nipinnapin niiden jälkeen. Salon syysmarkkinat ovat muodostuneet paikalliseksi ajanlaskun määreeksi; talvi alkaa markkinaviikonlopusta. Tapoihin kuuluu muistaa minkälainen sää oli viime vuonna markkinoiden aikaan, ja minkälainen talvi siitä seurasi. Salolaiset sukeltavat markkinahumuun kaikkina kolmena markkinapäivänä, sillä koskaan ei voi tietää kenet siellä tapaa*. Niinpä Noidattarista Nuorin ja Ikinuori tupsahtavat sekaan tummaan!
Satojen markkinamyyjien lisäksi yhtä odotettuja Salolaisten keskuudessa ovat Tivoli Sariolan värikkään vauhdikkaat laitteet. Tivoli Sariola |
Kaikille Salolaisille yhtä itsestäänselvä kuin Syysmarkkinat on Kalaliike Aspin myyntivaunu, joka 70-luvun alusta alkaen on ollut takuuvarma kala-apaja markinakansalle. Noidattaret kiittävät Santtua, "verkkoon" jäi kaksi mahtavaa savukirjolohta. Kalaliike Asp Oy |
Pieni tarina 80-luvulta:
Eräs resuinen kulkukissa ilmestyi kalaliike Aspin savustamon nurkille.
Sydämelliset Aspin pojat Harri, Pertti ja Petri antoivat kollille kalanroippeita.
Viisas kissa palasi päivä toisensa jälkeen ja pojat ristivät sen Osmoksi.
Osmosta tulikin pikkuhiljaa uusi perheenjäsen ja
kaupungin komeimman ja kiiltävimmän turkin kantaja.
Käy kurkkaamassa ihana historiikki Juho Pulli Ky |
Toinen markkinaklassikko on Brunbergin suukko, eli suklaapusu. Jo 1920-luvulla Hellas valmisti suklaapusuja, mutta Brunberg aloitti niiden teollisen tuotannon vuonna 1951. Salolaiset kutsuvatkin näitä makeisia "markkinapusuiksi". Brunberg |
Vaan ei kahta Noidatarta ilman kolmatta, löytyihän se Nuorikin! |
*Salon Kaupunki, Sata tarinaa Salosta, 2005, Otava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti